TRAKTORIN KÄYTTÖ JA HOITO



Huolellisella ja ohjeiden mukaisella hoidolla säästytään monilla kiusallisilla työn keskeytyksillä. Traktorin käyttöikä pitenee ja voitetaan siis sekä aikaa että rahaa. Useimmat viat johtuvat huolimattomasta ajosta ja säännöllisen huollon laiminlyömisestä.
Valmistelut ennen ajoon ryhtymistä
Ennen kuin traktori pannaan käyntiin on tarkastettava, että
a) voiteluöljyä
b) polttoainetta
c) vettä on tarpeellinen määrä
d) että renkaiden ilmanpaine on oikea edessä 2.0-2.5 ik, takana 0.8-1.2 ik. (käsikirjassa painovirhe: 0.8-2.0)
e) Voiteluöljy on käytettävä vain hyviksi tunnettuja öljylaatuja. HD-öljyn käyttöä suositellaan.
Kampikammiossa käytetään kesällä SAE 30 tai SAE 40 ja talvella SAE 20.
Moottori ja öljysuodatin Kampikammion öljymäärä on noin 8.2 l.
Öljyn täyttö tapahtuu moottorin vasemmalla puolella olevan täyttöaukon kautta. Öljyä kaadettaessa on aina käytettävä siivilää. Päivittäin ennen moottorin käyntiinpanoa on öljymäärä tarkistettava täyttöaukon vieressä olevan mittatikun avulla ja lisättävä öljyä tarpeen vaatiessa ylempään merkkiin saakka. Ensimmäinen öljynvaihto on suoritettava 30 käyttötunnin jälkeen, toinen 60 tunnin jälkeen ja sen jälkeen aina milloin öljy mittatikussa näyttää liian likaiselta, kuitenkin viimeistään joka 75 käyttötunnin jälkeen.
Öljy on laskettava ulos moottorin ollessa lämmin, kampikammion pohjassa olevan tyhjennysaukon kautta. Kampikammion huuhteluun ei saa milloinkaan käyttää naftaa, petroolia tai bensiiniä, vaan on käytettävä ohutta huuhteluöljyä. Joka 60 käyttötunnin jälkeen tai jokaisen öljynvaihdon yhteydessä on, molemmat öljysuodattimet ja kampikammion pohjassa oleva metalliverkkosuodatin puhdistettava. Molemmat suodatinelementit pestään petroolilla ja kuivataan huolellisesti. Samoin puhdistetaan suodattimien suojakotelot kangaspalalla. Ennen paikoilleen panoa täytetään molemmat suojakotelot puhtaalla öljyllä. Suodattimien tiivisteitä on käsitel tävä varovaisesti. Jotta suodattimet varmasti täyttyisivät öljyllä, on moottoria en nen käyntiinpanoa kierrettävä käynnistinkammella siksi, kunnes öljynpainemittari osoittaa painetta.

Ilmapuhdistin on säännöllisesti puhdistettava ja huolehdittava siitä, että öljyä on riittävästi puhdistimessa. Puhdistimen alaosassa olevan öljykupin öljymäärä on 0.4l mikä on tarkistettava kerran päivässä. Vähintäin kerran päivässä puhdistetaan ilmanpuhdistimen yläosassa oleva lasikupu sinne kerääntyneestä pölystä. Vähintäin kerran viikossa varsinkin pölyisessä työssä, on puhdistin purettava ja sen sisällä oleva verkko pestävä perustee1Iisesti petroolilla tai bensiinillä ja kuivattava hyvin ennenkuin se pannaan paikoilleen. Ilmanpuhdistimessa käytetään samaa öljyä kuin kampikammiossakin.

Vaihdelaatikko

Vaihdelaatikon öljymäärä on 35l. Täyttö tapahtuu kannessa olevan täyttöaukon kautta. Öljyn tyhjennysaukko sijaitsee vaihdelaatikon taka-alaosassa. Vaihdelaatikon vasemmalla puolella oleva ylempi tulppa on öljymäärän tarkistustulppa. Öljypinnan on ulotuttava niin korkealle, että tulppaa avattaessa valuu öljyä aukosta ulos; ellei niin ole, on öljyä lisättävä.
Ensimmäinen öljynvaihto 200 tunnin jälkeen ja sen jälkeen joka 600 käyttötunnin jälkeen. Noin 1 400 käyttötunnin jälkeen on öljynvaihdon yhteydessä poistettava vaihdelaatikon kansi ja koko vaihteisto puhdistettava perusteellisesti vanhasta öljynjätteestä. Vaihteisto-öljynä käytetään SAE 90.

Hydraulisen nostolaitteen kotelo

Täytösmäärä noin 7.5 l. Käytetään samaa öljyä kuin moottorin kampikammiossakin (kesällä SAE 30 tai 40) talvella SAE 20). Täyttö tapahtuu kotelon kannessa olevan täyttöaukon kautta. Tyhjennys tapahtuu kotelon pohjassa olevan tyhjennysaukon kautta. Öljypinnan on ulotuttava mittatikussa olevaan merkkiin saakka. Nostolaitetta käytettäessä on tarkistus suoritettava kerran viikossa, voimanottoakselia tai hihnapyörää käytettäessä päivittäin. Kotelon hammaspyörät voideltuvat samasta öljystä. Tyhjennyksen yhteydessä on suositeltavaa huuhdella kotelon pohja esim. petroolilla tai naftalla sinne kerääntyneen lian poistamiseksi. Öljyn vaihto suoritettava aina 200 käyttötunnin jälkeen. Voitelunipat voidellaan voitelukaavion mukaisesti voidepuristimella käyttäen hyvä laatuista rasvaa.

Huolellisella ja ohjeiden mukaisella hoidolla säästytään monilla kiusallisilla työn keskeytyksillä. Traktorin käyttöikä pitenee ja voitetaan siis sekä aikaa että rahaa. Useimmat viat johtuvat huolimattomasta ajosta ja säännöllisen huollon laiminlyömisestä.


Valmistelut ennen ajoon ryhtymistä

Ennenkuin traktori pannaan käyntiin on tarkastettava, että
a) voiteluöljyä
b) polttoainetta
c) vettä on tarpeellinen määrä
d) että renkaiden ilmanpaine on oikea (edessä 2.0-2.5 ik, takana 0.8-2.0 ik.).
e) Voiteluöljy on käytettävä vain hyviksi tunnettuja öljylaatuja. HD-öljyn käyttöä suositellaan.

Kampikammiossa käytetään kesällä SAE 30 tai SAE 40 ja talvella SAE 20. Moottori ja öljysuodatin Kampikammion öljymäärä on noin 8.2 l.
Öljyn täyttö tapahtuu moottorin vasemmalla puolella olevan täyttöaukon kautta. Öljyä kaadettaessa on aina käytettävä siivilää. Päivittäin ennen moottorin käyntiinpanoa on öljymäärä tarkistettava täyttöaukon vieressä olevan mittatikun avulla ja lisättävä öljyä tarpeen vaatiessa ylempään merkkiin saakka. Ensimmäinen öljynvaihto on suoritettava 30 käyttötunnin jälkeen, toinen 60 tunnin jälkeen ja sen jälkeen aina milloin öljy mittatikussa näyttää liian likaiselta, kuitenkin viimeistään joka 75 käyttötunnin jälkeen.
Öljy on laskettava ulos moottorin ollessa lämmin, kampikammion pohjassa olevan tyhjennysaukon kautta. Kampikammion huuhteluun ei saa milloinkaan käyttää naftaa, petroolia tai bensiiniä, vaan on käytettävä ohutta huuhteluöljyä. Joka 60 käyttötunnin jälkeen tai jokaisen öljynvaihdon yhteydessä on, molemmat öljysuodattimet ja kampikammion pohjassa oleva metalliverkkosuodatin puhdistettava. Molemmat suodatinelementit pestään petroolilla ja kuivataan huolellisesti. Samoin puhdistetaan suodattimien suojakotelot kangaspalalla. Ennen paikoilleen panoa täytetään molemmat suojakotelot puhtaalla öljyllä. Suodattimien tiivisteitä on käsiteltävä varovaisesti. Jotta suodattimet varmasti täyttyisivät öljyllä, on moottoria ennen käyntiipanoa kierrettävä käynnistinkammella siksi, kunnes öljynpainemittari osoittaa painetta.

Ilmanpuhdistin on säännöllisesti puhdistettava ja huolehdittava siitä, että öljyä on riittävästi puhdistimessa. Puhdistimen alaosassa olevan öljykupin öljymäärä on 0.4l mikä on tarkistettava kerran päivässä. Vähintäin kerran päivässä puhdistetaan ilmanpuhdistimen yläosassa oleva lasikupu sinne kerääntyneestä pölystä. Vähintäin kerran viikossa varsinkin pölyisessä työssä, on puhdistin purettava ja sen sisällä oleva verkko pestävä perusteellisesti petroolilla tai bensiinillä ja kuivattava hyvin ennenkuin se pannaan paikoilleen. Ilmanpuhdistimessa käytetään samaa öljyä kuin kampikammiossakin.

Polttoaine:

Polttoaineena käytetään naftaa (dieselöljyä).
Se on ennen säiliöön kaatamista hyvin puhdistettava. Näin tehden lisätään huomattavasti polttoainepumpun, elementtien ja suuttimien kestoikää ja taataan moottorin häiriötön käynti.
Polttoaineen on annettava seistä tynnyrissä liikkumattomana ennen pumppuamista ainakin 12 tunnin ajan, jolloin siinä olevat karkeimmat epäpuhtaudet ehtivät valua pohjaan. Polttoainetta otetaan aina pintakerroksesta tynnyrin pohjalle on aina jätettävä muutamia litroja, jotta pohjalle painunut lika ei tule mukaan. Kaadettaessa polttoainetta säiliöön, käytetään suppiloa, jossa on hieno metalliverkko ja sen pääriä flanellikangas suodattimena. Täyttäminen on parasta suorittaa iltaisin heti työn päätyttyä. Täten estyy kosteuden tiivistyminen säiliössä olevasta ilmasta lämpötilan laskiessa yön aikana.


Polttoainesäiliö, vetävyydeltään noin 45 l. on pidettävä mahdollisimman täynnä, jottei ilmaa pääsisi tunkeutumaan polttoainejohtoihin aiheuttaen käyttöhäiriöitä, traktorin ollessa vinoasennossa viettävillä mailla ajettaessa. Polttoainesuodatin irrotetaan puhdistamista varten seuraavasti: Kannessa oleva mutteri avataan ja suodatinelementti nostetaan pois paikoiltaan ja pestään petroolilla tai naftalla. Suodattimen kotelo puhdistetaan kangaspalasella. Edelleen irrotetaan esipuhdistimen lasikuppi ja siivilä. Siivilä pestään petroolilla tai naftalla ja lasikuppi puhdistetaan kangaspalalla.

Vesi:
Jäähdytin täytetään ylivuotoputkeen saakka puhtaalla pehmeällä vedellä (jos mahdollista sadevedellä). Pakkasen uhatessa on vesi laskettava työn päätyttyä pois moottorista, sen vasemmalla puolella olevasta tyhjennyshanasta jäähdyttimestä sen alla, oikealla puolella olevasta hanasta.

Renkaiden ilmanpaine:

Renkaiden ilmanpaine on tarkistettava vähintään kerran Sen on oltava eturenkaissa 2.0-2.5 ik. ja takarenkaissa 0.8-1.2 ik. (korjattu käsikirjan painovirhe: 0.8-2.0) Raskaassa peltotyössä on edullista pitää alempaa painetta, maantieajossa ja perävaunua käytettäessä korkeampaa. Alle 0.8 ik:n painetta ei saa käyttää. Liian vähäinen paine renkaissa lyhentää niiden kestoikää.

Yleisohjeita:

Ennen käyttökauden alkamista on välttämätöntä tarkistaa kaikki tiivisteet ja vaihtaa vialliset uusiin tai korjata vanhat. Tällöin vältetään öljyvuodot sekä epäpuhtauksien tunkeutuminen koneeseen, joka säästyy aiheettomilta kulumisilta ja häiriöiltä.

Moottorin käynnistys:

Kun on varmistauduttu siitä, että öljy-,polttoaine- ja vesimäärät riittävät, voidaan moottori käynnistää. Jos polttoainesäiliö on ollut tyhjä tai polttoaineputket ovat olleet pois paikoiltaan, on ensiksi poistettava ilma polttoainejärjestelmästä.

Ilman poisto:

Polttoainehana säiliön alla aukaistaan. Polttoainesuodattimen kannessa olevaa ilmanpoistoruuvia kierretään muutama kierros auki. Annetaan polttoaineen valua niin kauan, että ilmakuplia ei enää esiinny, jonka jälkeen ruuvi kierretään kiinni. Polttoainepumpun päällä keskellä, molempien sisäänruiskutusventtiileihin menevien polttoaineputkien VÄLISSÄ oleva ilmanpoistoruuvi avataan. Kun ilmakuplien tulo lakkaa ja polttoaine virtaa tasaisena virtana, suljetaan ruuvi. Kaasuvipu työnnetään täydelle kaasulle ja puolipuristusvipu viedään yläasentoon. Senjälkeen pyöritetään moottoria käynnistinkammesta, kunnes molemmista suuttimista kuuluva säännöllinen narina osoittaa niiden työskentelevän oikein ja olevan kunnossa. Ilma on pois putkistosta ja moottori voidaan käynnistää.
Virta-avain työnnetään kojelaudassa olevaan katkaisijaan asentoon O . Kaasuvipu työnnetään eteen (täysi kaasu)ja puolipuristusvipu yläasentoon. Hehkutulpat kytketään hehkukatkaisijalla (asento l). Tarkistusvastuksen hehkumisesta kojelaudassa todetaan, että hehkuvirtapiiri on kunnossa. Hehkutusaika on 1-2minuuttia. Katkaisija käännetään asentoon 2, jolloin käynnistinmoottori toimii. Moottorin käynnistyttyä käännetään katkaisija 0 asentoon ja vedetään kaasuvipu taaksepäin tyhjäkäynnille, jolloin moottori saa lämmetä. Huom.! Virta-avaimen on aina oltava katkaisijassa pohjaan saakka työnnettynä, milloin moottori käy, muussa tapauksessa dynamon käämitys voi palaa. Alhaisessa lämpötilassa on ennen käynnistystä syytä täyttää jäähdytin lämpimällä vedellä. Kovalla pakkasella on lämmin vesi vaihdettava useampia kertoja, kunnes moottori pyörii kevyesti. Useampia käynnistysyrityksiä tehtäessä on käynnistysten välillä odotettava 2-3 min., jotta akku ehtii päästä tasapainotilaan. Jos moottori ei käynnisty, on ennen uutta käynnistystä poistettava sylintereissä olevat kaasut sulkemalla kaasuvipu ja pyörittämällä moottoria käsikammella puolipuristusvivun ollessa yläasennossa. Vasta tämän jälkeen suoritetaan käynnistystoimenpiteet uudelleen. Kylmällä ilmalla saadaan moottori pyörimään kevyesti ja käynnistys helpoksi, jos ennen käynnistystä pannaan sisäänruiskutusventtiilien aukoista sylintereihin 4-5 cm3 ohutta moottoriöljyä.

Traktorinkäsittely ajon aikana:

Ajon aikana hoitaa ajaja istuimeltaan kaikkia käsi- ja jalkavipuja ja tarkkailee kojelaudassa olevia mittareita.

Kaasuvivun käyttö

Moottorin käynnistyttyä annetaan sen lämmetä 5-10 min. ajan noin V3 kaasulla, kunnes jäähdytinveden lämpötila on noussut vähintäin +40° C. Moottorin kierroslukua säädetään käsikaasuvivulla: työntämällä vipua eteenpäin nousee kierrosluku, vetämällä sitä taaksepäin laskee kierrosluku.

Jäähdytysveden lämpötilan säätö

Jäähdytysjärjestelmässä on termostaattisäädin, joka pitää jäähdytysveden lämpötilan normaalioloissa 70-90° C:ssa. Veden lämpötilan säätöön vaikuttaa säätimen termostaattiosan pidentyminen tai lyhentyminen. Termosaattiosan pidentyminen tai lyhentyminen vaikuttaa veden lämpötilan muutoksen siten, että se avaa tai sulkee sisempään jäähdytysvesipiirin kuuluvan vesikanavan. Veden ollessa kylmää (heti käynnistyksen jälkeen tai talvella) virtaa se sisemmässä jäähdytysvesipiirissä t.s. pumpusta sylintereiden ympärille, sieltä sylinterikanteen ja takaisin vesipumppuun. Veden ollessa kuumaa virtaa se jäähdyttimen kautta vesipumppuun. Jotta lämpötila nousisi riittävästi kylmällä ilmalla, on jäähdyttimen eteen asettava peite. Pakkasella ei moottoria saa jättää pitemmäksi aikaa käymään tyhjäkäynnille, koska termostaattisäätimen sulkiessa vedenkierron jäähdyttimessä voi vesi sen alaosassa päästä jäätymään. Aika ajoin on moottoria käytettävä nopeammin, jolloin vesi läm piää ja virtaa myös jäähdyttimen kautta.

Öljynpaineen tarkistus ja säätö

Ajon aikana on öljynpainemittaria tarkattava. Paineen on oltava 2-4 ik. (moottorin kierrosluvulla 300-1800 r /min). Jos paine laskee moottorin täydellä kierrosluvulla alle 2 ik:n on öljypumpun paineensäätöventtiiliä säädettävä. Paineensäätöventtiili on moottorin oikealla puolella rungossa, öljypumpun ja ensimmäisen öljynpuhdistimen välissä.
Paineen säätö tapahtuu seuraavasti: Suojatulppa kierretään auki, varmistusmutteria löysätään, jonka jälkeen säätöruuvia kierretään ruuvitaltalla kunnes mittarin osoittama paine on 2 ik. moottorin tyhjäkäynnillä. Säädön jälkeen kiristetään varmistusmutteri ja suojatulppa kierretään paikoilleen.

Kytkeminen ja vaihtaminen

Kytkinpoljinta käytetään vain vaihdettaessa ja pakottavissa tapauksissa jouduttaessa yht'äkkiä jarruttamaan. Vaihtaminen suoritetaan moottorin käydessä pienillä kierrosluvuilla. Ajonopeutta vaihdellaan käsikaasuvivulla eikä kytkinpolkimella antamalla kytkimen luistaa. Ajon aikana ei jalkaa saa pitää kytkinpolkimella. Haluttu vaihde kytketään vasta kun kytkin on täydellisesti painettu pohjaan senjälkeen kytkinpoljin päästetään hitaasti ja pehmeästi ylös.
Peltotöissä käytetään I-III vaihteita ja maantieajossa IV-VI vaihteita. alamäessä täytyy vaihteen aina olla päällä (sääntönä: sama vaihde joka tarvittaisiin k.o. mäkeä ylös noustaessa).

Jalkajarrut

Jalkajarrut ovat tasauspyörästön hammaspyöräakselin päissä ja niiden pol kimet vaihdelaatikon oikealla puolella rinnan. Kummallakin takapyörällä on oma jarrunsa ja jarrupolkimensa. Teillä ajettaessa on molemmat jarrupolkimet lukittava yhteen jolloin molemmat pyörät jarruttavat samanaikaisesti. Jarruja käytetään erikseen vain peltotöissä helpottamaan kääntymistä. Jarruja säädetään (mukana seuraavalla erikoisavaimella) kiristämällä tai löysäämällä säätöruuveja vaihteiston päällä olevassa kansilevyssä olevan kahden pitkulaisen raon kautta. Jarrut on säädettävä niin, että ne jarrutta vat tarkasti yht'aikaa.

Käsijarru

Traktorin seisoessa käytetään käsijarrua, jonka käsivipu on vaihdelaatikon vasemmalla puolella. Traktorille nousemisen ja traktorilta laskeutumisen helpottamiseksi on kytkinkammion seinämään kiinnitetty astinrauta ja käsijarruvipu taivutettu ulospäin. Liikkeelle lähdettäessä on käsi jarru aina muistettava irroittaa.

Voimanottoakselin ja hihnapyörän käyttö

Kierroslukua alennetaan vetämällä kaasuvipua taaksepäin. Kytkinpoljin painetaan pohjaan ja vaihdetangon vasemmalla puolella olevalla kytkinvivulla kytketään voimanottoakseli ja hihnapyörä toimintaan.

Hydraulinen nostolaite

Nostolaitteen pumppu kytketään toimintaan samalla tavalla kuin voimanottoakseli ja hihnapyörä. Hydraulisen nostolaitteen koko käyttö rajoittuu vain ohjausvivun siirtämiseen kumpaakin ääriasentoon. Vipu palautuu noston jälkeen itsestään keskiasentoon. Pellol1a työskenneltäessä ei vipu saa olla keskiasennossa, koska työväline ei silloin pääse vapaasti liikkumaan alaspäin. Takapyörien pyöriessä tyhjään on mahdollista viedä ohjausvipu lyhyeksi ajaksi (1-2 sekuntia) nostoasentoon. Tällöin aura pyrkii nousemaan hieman, painaen samalla takapyöriä maata vastaan, jolloin tyhjään pyöriminen estyy (samaa tarkoitusta var ten käytetään tasauspyörästön lukitsijaa). Kuljetuksen ajaksi voidaan ohjausvipu lukita keskiasentoon, työntämällä siinä oleva lukitusholkki alas.

Raidevälin säätö

Etupyörien raideväliä voidaan säätää 1220-1540 mm Zetor 25 K:ssa ja 1200-1500 mm Zetor 25:ssa ja Zetor 25 A:ssa.

Raidevälin säätö tapahtuu seuraavasti:

Puoliakseleiden kiristyspultit ja raidetangon kiristyspultti aukaistaan, jonka jälkeen puoliakseleita ja raidetankoa vedetään ulospäin määrätty pykälämäärä ja kiristetään taas pultit. Molempia pyöriä on siirrettävä yhtä paljon. Takapyörien raideväliä säädetään seuraavasti: Pyörien napojen pultit aukaistaan, jonka jälkeen pyöriä siirretään akselilla määrätty pykälämäärä ja kiristetään uudel leen. Takapyörien raideleveyttä voidaan lisätä vie1ä 1410-1720 mm ainoastaan Ze tor 225 K:ssa pyöriä kääntämällä ja vaihtamalla keskenään. Sähkölaitteiden hoito

Latausgeneraattori

1000 käyttötunnin jälkeen irrotetaan latausgeneraattori huoltoa varten ja annetaan ammattimiehen purkaa se. Laakerit täytetään parhaalla rasvalla (sulamispiste 120° C) .ia tarkastetaan hii1et. Kovasti kuluneet hii1et on uusittava. Jos traktori työskentelee ilman akkua on latausgeneraattorin sähköjohdot ehdottomasti irrotettava. Samoin jos virta-avain ei ajettaessa ole pohjaan työnnettynä tai on kokonaan poissa.

Akku

Akku on aina oltava hyvin ladattu.
Epänormaalin suuren virrankulutuksen jälkeen (pitkät käynnistykset, yöajoa va loilla jne.) on akku ladattava erikseen. Vähintäin kerran viikossa on tarkistettava akun happopinta ja lisättävä tarpeen vaatiessa puhdasta, tislattua vettä niin paljon, että nestepinta ulottuu 10-15 mm. kennolevyjen yläpuolelle. Akkuun päästään käsiksi helposti nostamalla topattu istuin ylös. Tätä varten ruuvataan auki siipimutterit, jotka kiinnittävät istuimen akkukoteloon. Istuinta työnnetään eteenpäin ja käännetään ohjauspyörään päin.
Avaamalla kaksi siipimutteria, voidaan akun kotelon kansi irroittaa. Käyttämättö mänä oleva akku on ladattava vähintään kerran kuussa. Näin menetellen pysyy akku kunnossa ja sen kestoikä pitenee. Talvella pitää akun olla erikoisen hyvin ladattu ja säilytettävä se pakkaselta suojatussa paikassa. Jäätyessä vahingoittuu akku tai menee käyttökelvottomaksi. Akun navat on aina pidettävä puhtaina. Oksidikerros poistetaan esimerkiksi viilalla ja navat peitetään puhtaalla vaseliinilla. Latausgeneraattorin jännitteensäätimen korjaus on annettava ammattimiehen tehtäväksi. Ilman mittalaitteita ei sitä voida korjata, vaan aiheutetaan enemmän vahinkoa kuin hyötyä.